Miksi kulttuurin kuluttaminen on lapsiperheelle tärkeää.

Imaginart: Sensacional (Espanja), Ruutia! -tanssifestivaali, 2015

Milla Riskun esitys Circus Strada alkaa Päivälehden Museossa ja neiti nauraa jo valmiiksi. Netistä katsotut kuvat herättivät mielikuvia ja odotuksia – krokotiilin ilmestymistä pikkuriikkiselle lavalle odotetaan kovasti. Pienet nuket puhuvat sekä suomea että ruotsia. He kohtaavat haasteita jumiutuneista verhoista kilpailuun valokeilasta. Puhumme vielä kuukautta myöhemmin maailman vahvimmasta nukesta ja krokotiilille maistuvista makkaroista.

Olemme käyneet nyt 4-vuotiaiden lastemme kanssa erilaisissa kulttuuririennoissa enemmän kuin laki sallii. Jostain syystä painopisteenä on ollut teatteri. Kenties sen vuoksi, että esityksien tarinallisuus kiehtoo lapsia ja usein esityksissä yhdistyvät luontevasti näyttelijäntyö, musiikki, tanssi ja visuaaliset elementit kuten puvustus, lavastus ja valaistus.

Olen pohtinut paljon, miksi koen lasten kulttuurikasvatuksen tärkeäksi. Yhtenä selkeänä ja todella itsekkäänä syynä on halu viettää aikaa tulevaisuudessa lasteni kanssa konserteissa  ja tanssiesityksissä. Olemme aina suosineet aurinkorannan sijaan museoita ja musikaaleja.

Kulttuurikasvatus on aloitettu omien lasteni kohdalla hyvissä ajoin. Syitä on lukuisia, nyt kerron muutamasta meidän perheelle tärkeästä näkökulmasta.

 

image

Taaperot puettiin valkoisiin asuihin lapsille suunnatussa esityksessä, jossa lapset olivat yksi osa teosta, ammattitanssijoiden ja lattiaan ja asuihin heijastettujen värikkäiden kuvioiden joukossa.

Imaginart: Sensacional (Espanja), Ruutia! -tanssifestivaali, 2015

 

Monipuolisia elämyksiä

Olen aiemmin kirjoittanut ajatuksiani elämyksien kuluttamisesta ja siitä miten tutkitusti elämykset tuottavat suurempaa tyytyväisyyttä elämään kuin materian haaliminen. Kulttuuriharrastuksilla on myös monia hyvinvointia edistäviä vaikutuksia, joista toivon lasteni pääsevän nauttimaan.

Videolta voit katsoa tiivistelmän taiteen hyvinvointivaikutuksista. 

 

Olemme käyneet lasten kanssa nykytanssiesityksessä, kuuntelemassa lasten jazz-konserttia, tutustumassa klassiseen musiikkiin Musiikkitalon aulassa, Hevisauruksen keikalla, Mutaveijareiden konsertissa ja lukuisissa teatteriesityksissä mm. Sampon Nukketeatterifestareilla, Teatteri Hevosenkengässä sekä Oopperan Taidetuokiossa ja Muumibaletissa.

 

Esityksessä tutkittiin maailman parhaita asioita vuoden vanhan mielestä. Teater Sagohuset: Max – tarina pallosta, lampusta ja autosta, Lasten- ja nuortenteatterifestivaali Bravo!, 2014

 

Motivaatio lastenkulttuurin kuluttamiseen löytyy niin taiteen hyvinvointivaikutuksien tiedostamisesta sekä yllä mainituista itsekkäistä tekijöistä. Syitä on myös lukuisia muita – alla listattuna meille tärkeimmät tekijät.

  1. Taiteen arvostus. Taiteen tuottaminen ei ole lähtökohtaisesti taloudellisesti kannattavaa, siksi on tärkeää että myös tulevaisuudessa on ihmisiä, jotka arvostavat ja kuluttavat taiteita.
  2. Ilmaisutaito. Pohjois-Amerikassa esiintymistaidot ovat osa jo päiväkotilaisten arkea. Show & tell -tyylisissä leikeissä opitaan kertomaan itselle tärkeästä asiasta tai tavarasta. Esiintymistaitojen kehittämisellä voisi olla merkitystä jopa kansainvälisen kilpailukyvyn kasvuun.
  3. Luovuus & leikki. Lapset leikkivät koko ajan vähemmän ja digitaaliset laitteet vievät leikkiaikaa myös meidän lapsilta. Taideharrastus on lupa leikkiä – niin lapsille kuin aikuisillekin.

 

Taiteiden yössä tutustumassa Talvisirkus Play -esitykseen. Lapsia kiehtoivat erityisesti Mario-pelin äänimaisema sekä tanssija ja ilma-akrobaatti, jotka olivat kuulemma Mario ja Prinsessa Peach.

 

Digitaalinen maailma ja sen vaikutus lapsiin

Helsingin Sanomissa (22.9.2018) ilmestyneessä artikkelissa Teatteri Hevosenkengän johtaja Kirsi Siren kertoi teatterin olevan hyvää vastapainoa nopeatempoiselle nykyajalle. Hän mainitsee median sitovan lasten mielikuvitusta ja tunne-elämää. Olen huomannut ilmiön esimerkiksi lasten leikkien muuttumisena – on tärkeää että leikki menee juuri siten miten aamulla katsotussa lastenohjelmassa.

Red nose Companyn Timo Ruuskanen kertoo samaisessa artikkelissa, että illalla esityksen jälkeen saatetaan käydä kovaa keskustelua siitä mitä esityksessä on tapahtunut. On ollut jännittävä huomata että omat lapseni muistavat esityksiä jopa kahden vuoden takaa. Puhumme edelleen ninjasta, joka oli mukana Hurjaruuthin esityksessä vuonna 2015.

Kotiuduimme Circus Stradan esityksestä ja pari päivää myöhemmin kotisohva oli myllätty uuteen uskoon. Lapset olivat rakentaneet nukketeatterin, jossa kertoivat tarinaa sekä käsinukeilla että pehmoleluilla. Tarinan äänimaisema luotiin eri soittimilla, jotka löytyivät lavan taakse kannetusta soitinlaatikosta. Isä ja äiti saivat väliaikatarjoilun – ryystimme rauhassa mielikuvituskahvia ja söimme leikkileivonnaisia.

Helsinki on täynnä elämyksiä kaiken ikäisille. Haastavinta on ollut löytää ohjelmaa alle 3-vuotiaille, mutta silloinkin osallistuminen on voinut olla esimerkiksi vauvamaalausta mustikalla tai askartelutyöpaja Kiasman Skidipäivässä. Kokeilkaa rohkeasti lasten kanssa erilaisia esityksiä; joskus löytyy hitti, joskus tulee huti. Elämässä on jokatapauksessa yksi yhteinen elämys ja muisto enemmän.

 

Top 5 vinkit onnistuneeseen elämykseen lasten kanssa:

  1. Tarina tutuksi. Tutustu esityksen tarinaan tai ideaan etukäteen. Tuttu tarina auttaa seuraamaan esitystä.
  2. Rohkeasti eturiviin. Eturivin paikalta lapsi näkee hyvin ja yksityiskohtien tarkastelu pitää mielenkiintoa yllä. Ainoa syy välttää eturivin paikkoja on mielestäni se, että lasta (ei siis aikuista)  jännittää liikaa.
  3. Sopiva ikäraja. Älä valitse liian pitkää tai haastavaa esitystä. Lasten keskittymiskyky on rajallinen ja esimerkiksi 3-vuotiaiden esityksen pituus on maksimissaan 30 minuuttia.
  4. Kunnon kuulosuojaimet. Myös teatterisalissa musiikki voi olla joskus liian kovalla tai äänimaisema jostakin syystä herkälle lapselle hieman pelottava.
  5. Perusasiat kuntoon. Ennen esitystä on hyvä syödä ja juoda hyvin – ja käydä vessassa.